Skip to content
Magnifyer showing CO2 label on oat drink pack

KAURAJUOMA HIILIDIOKSIDI-EKVIVALENTEILLA

Jos pohdit, miten laskimme tuon luvun ja miksi, olet oikeassa paikassa!

Ilmoitamme tuotteidemme ilmastovaikutuksen sen mukaisesti, kuinka monta kiloa CO2e:ta muodostuu pakattua elintarvikekiloa kohden. Laskelmat perustuvat tuotteen elinkaariarviointiin tilalta kauppojen hyllyille. Tässä tapauksessa se tarkoittaa kaikkia elinkaaren vaiheita, aina maatalouden tuotantovaiheista varsinaiseen maanviljelyyn, kuljetukseen, käsittelyyn, pakkaamiseen ja jakeluun, kunnes tuote on päätynyt ruokakaupan hyllylle. Laskettu ilmastojalanjälki ei siis huomioi tuotteen kuljetusta kaupasta kotiin, miten sitä käytetään ruoanlaitossa eikä pakkauksen hävittämistä. 

On tärkeää huomioida, että työskentelemme jatkuvasti parantaaksemme ja päivittääksemme tuotteidemme hiilijalanjälkeä koskevaa tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että luvut voivat muuttua (ja tulevat muuttumaan) ajan kuluessa. Viimeisimmät laskelmat ovat aina saatavilla verkkosivuiltamme — pakkauksiin painettujen lukujen päivittäminen kun vie enemmän aikaa kuin digitaalisten. 

KOLMANNEN OSAPUOLEN VARMISTAMA 

Laskelmat on tehnyt LCA-asiantuntijamme erityisellä biofysikaaliseen malliin perustuvalla työkalulla, jonka on kehittänyt ja omistaa CarbonCloud-niminen yritys. Työkalun takana on yli 20 vuotta kestänyt tieteellinen tutkimus. Tehtyämme laskelmat CarbonCloud vahvistaa ne. 

HMM... NIIN MIKÄ SE HIILIJALANJÄLKI OLIKAAN?

Kaikki arvot ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), samalla mitta-asteikolla, jota UNFCCC ja Euroopan komissio käyttävät. Tämä tarkoittaa eri kaasujen aiheuttamien vaihtelevien vaikutusten muuttamista vastaavaksi määräksi hiilidioksidia (CO2), joka tarvittaisiin saman kasvihuonekaasuvaikutuksen luomiseen. Toisin sanoen, voit verrata lentoa lihapalaan tai neuletta lasilliseen kaurajuomaa (tai ehkäpä joitain loogisempia vertailukohteita, kuten kahta eri annosta tai matkustamista lentäen vs. junalla). 

Cloud shaped divider

MITÄ KAIKKEA KAURAJUOMA-LASKELMISSA HUOMIOIDAAN?

  • Maatalous: Maatalouden tuotantovaiheisiin, esimerkiksi kauraan, rapsiin ja muihin ainesosiin liittyvät päästöt. Mukana ovat myös maaperän N2O (typpioksidi) -päästöt sekä CO2 (hiilidioksidi) -päästöt tuotannosta, polttoaineiden / sähkön kulutus traktoreissa ja muissa maatilojen laitteissa. Laskelmissa on huomioitu myös lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin liittyvät päästöt.
  • Ainesosien käsittely: Myllyn (kauran kuorintavaihe) sekä rapsiöljytuotannon kuluttama sähkö ja öljy. 
  • Ainesosien kuljetus: Ainesosien kuljetus tilalta tehtaaseen sekä tehtaiden välillä.
  • Oatlyn tehtaat: Sähkön ja öljyn kulutus kauravarastossa sekä kaurajuoman tuotantolaitoksissa.
  • Pakkaaminen: Pakkausmateriaalien sekä pakkausten valmistukseen ja kuljetukseen liittyvät päästöt.
  • jakelu: Lopputuotteen jakelu tehtaalta markkinoille. Laskelmissa huomioidaan tiettyjen tuotteiden vaatima kylmäkuljetus.
Oat drink flowchart from agriculture to factory to product and shipping to the store
Cloud shaped divider - Bottom
think bubbles

MITÄ EI HUOMIOIDA
– JA MIKSI EI?

Laskelmissa ei huomioida laitteiden/koneiden eikä rakennusten tuotantoa, eikä tuotteiden täytöstä syntyvää hävikkiä. Laskuista jää pois myös työntekijöidemme työmatkaliikenne, sekä yleiset liiketoiminnot, kuten tutkimus, tuotekehitys, myynti ja markkinointi. Syy tähän on se, että toiminnoista aiheutuvat päästöt on hankala kohdistaa yksittäisiin tuotteisiin, minkä lisäksi niiden yhteys ”tuotteen elinkaaren” päästöihin on arvioitu hyvin vähäiseksi. 

ENTÄ TUOTTEEN ELINKAARI KAUPAN HYLLYN ULKOPUOLELLA?

Laskelmissa on huomioitu vaiheet tilalta kaupan hyllylle. Tiedämme mitä mietit nyt. ”Hei, eihän tämä kata tuotteen koko elinkaarta!” Totta. Sitä mitä tuotteelle tapahtuu kaupanhyllyltä poimimisen jälkeen onkin vaikea selvittää, sillä emme esimerkiksi tiedä kuinka kuluttaja kuljettaa tuotteen ja kuinka kauas, tullaanko pakkausta kierrättämään tai miten se tapahtuisi. Sinulla on valta vaikuttaa siihen, millainen ilmastovaikutus tuotteen oston jälkeisestä ilmastovaikutuksesta muodostuu. 

JOS LUKUTOUKKA SISÄLLÄSI JANOAA YKSITYISKOHTAISEMPIIN MENETELMÄRAPORTTEIHIN SYVENTYMISTÄ, LÖYDÄT OSAN UUSIMMISTA JULKAISUISTA TÄSTÄ ALTA:


Oatly ambient enriched SE

Barista FIN

Barista UK

A dug hole
pile of dirt with a shovel
Cloud shaped divider

MIKSI TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ?

Noin kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin ruokajärjestelmästä*. Itse asiassa, vaikka lopettaisimme fossiilisten polttoaineiden käytön tähän päivään, pelkästään ruokajärjestelmä veisi meidät yli Pariisin Ilmastosopimuksen rajapyykin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi pitää alle 1,5 asteessa**. On siis selvää, että asialle täytyy tehdä jotain, ja että kuluttajien rooli tässä kaikessa on keskeinen. Meiltä kuitenkin tuntuu puuttuvan tieto noudattamiemme ruokavalioiden ilmastovaikutuksesta***

Niinpä mieleemme tuli ajatus: “Eikö olisikin mahtavaa, jos ihmiset voisivat nähdä ja vertailla eri tuotteiden ilmastovaikutuksia keskellä kaupan käytävää, ennen kuin he päättävät mitä nappaavat kärryynsä?” Emme mekään ajatelleet, että ”Olisipa muuten hauskaa näin yksittäisenä pienenä kaurajuomayrityksenä julkistaa ilmastovaikutusten luvut kuluttajille nähtäviksi”, vaan enemmänkin että, ”Kuluttajien voimaannuttaminen tulisi olla lailla turvattu, ellei jopa ihmisoikeus” -tyyppinen juttu. Sillä jos tarkemmin pohditaan, velvollisuus ilmoittaa tuotteiden ilmastojalanjälki ei ole sen ihmeellisempää kuin velvoitteet ilmoittaa vaikkapa rasvan, sokerin ja muiden ravintoarvojen määrä. Joka tapauksessa, voi kulua hetki ennen kuin saadaan kaikki joita, tämä koskee samalle puolelle, joten tätä edistäessämme olemme päättäneet ilmoittaa tuotteidemme ilmastovaikutuksen – CO2e kilomäärinä – sekä pakkauksissamme että nettisivuillamme.

Cloud shaped divider - Bottom

MIHIN TÄTÄ PITÄISI OIKEIN VERRATA?

Siinäpä se haaste onkin. Kaikista näistä lukemista ei ole tällä hetkellä juuri iloa, jos ei ole mitään mihin niitä verrata. Onko esimerkiksi 0,38 määrä CO2e:tä erittäin hyvä vai aivan järkyttävä lukema vai jotain siltä väliltä? Homma ratkeaisi luonnollisesti sillä, että yhä useampi ruokateollisuuden toimija laittaisi lukunsa pöytään – tai mieluummin suoraan pakkauksiinsa. Joku ehkä muistaakin ”Show us your numbers” -kampanjan, jossa kannustimme elintarvikeyrityksiä julkaisemaan ilmastojalanjälkensä. Haaste on edelleen voimassa, joten ota ihmeessä yhteyttä elintarviketuottajiin, joihin haluaisit meitä verrata ja pyydä heitä ystävällisesti ilmoittamaan omat lukunsa. Voit osoittaa sormella tätä painostavaa tekstinpätkää, jos tarvetta. 

Päätimme käynnistää Saksassa vetoomuksen, jotta lakiin lisättäisiin pykälä velvollisuudesta ilmoittaa elintarvikkeiden ilmastovaikutukset pakkauksissa. Tässä tuntuu kuitenkin kestävän, joten päätimme pistää hynttyyt yhteen muiden yritysten kanssa liittoutumassa nimeltä ”Together for Carbon labelling.” Voit lukea siitä lisää täältä

Ja samalla kun odotat, miten tässä kaikessa käy, haluaisit ehkä kurkata ”One Planet Plate” -sivustoa, jonka on luonut Ruotsin WWF yhdessä tutkijoidensa kanssa. Voit saada täältä osviittaa siitä, mitkä lukemat ovat kohtuullisia. Heidän teoriansa mukaan vastuullinen viikoittainen ateria vastaisi 11 kg CO2e-päästöjä henkilöä kohti, joka on yhtä kuin noin 0,5 kg CO2e:ta per ateria. 

OK, NYT MEIDÄN ONKIN SOPIVA AIKA OTTAA HYVÄ ASENTO JA RENTOUTUA?

Ei. Ei sitten ollenkaan. Vaikka tuotteemme ovat ilmastoystävällisempiä kuin monet eläinperäiset vaihtoehdot, haluamme kehittää niitä vielä paremmiksi. Itse asiassa tämän eteen teemme töitä joka päivä! Jos sinulla sattuu olemaan ylimääräistä aikaa ja haluat kehittyä toimintamme (ja samalla tämänhetkisen tilanteen) asiantuntijaksi, tutustu sivuillamme hengailevaan kestävyysraporttiin, joka odottaa palavasti, että lukisit sen. Klikkaa tästä ja nauti!