Keksit sopivat hyvin kaurajuoman kanssa, myös digitaalisen sellaisen. Passaako sinulle, että käytämme keksejä eli evästeitä tällä sivustolla? Mitä ihmeen evästeitä?

fi hiilidioksidi ekvivalenteilla

Mikäli eksyit tänne kaurajuomatölkissäsi olevien numeroiden ansiosta, niin hieno juttu. Toivottavasti myös ruokateollisuus eksyisi tänne.

Ihmiset syövät ja juovat paljon. Mikä tarkoittaa, että kaikella sillä syömisellä ja juomisella, jota me ihmiset päivittäin joka puolella maapalloa teemme, on massiivinen vaikutus maapalloomme. Itse asiassa, ruoan kulutus on syypää neljännekseen maapallon kasvihuonepäästöistä. Ja kuten jo olet ehkä tsiljoona kertaa kuullut, ihan kaikilla muutoksilla, joita me ihmiset voimme tällä saralla tehdä, on oikeasti valtava merkitys. Mutta miten tehdä muutos, tai mistä ylipäätään muutos kannattaa aloittaa, on aika monelle yhä epäselvää.

Joten ajattelimme, että ”eikö olisikin mahtavaa, jos ihmisten olisi helppo nähdä ja verrata eri tuotteiden ilmastovaikutusta jo kaupassa, ennen tuotteen laittamista ostoskoriin?” Mutta emme ajatelleet sitä niinkään ”olisihan se kivaa meille tämmöisenä pienenä kaurafirmana kiinnitellä niitä numeroita tuotteisiimme” -tyylisesti, vaan enemmänkin, että ”kuluttajan mahdollisuus vaikuttaa pitäisi säätää laissa, ellei olla peräti ihmisoikeus”. Sillä jos nyt ihan oikeasti ajattelemme asiaa, niin eihän vaatimus ruokatuotteen hiilijalanjäljen merkitsemisestä eroa paljonkaan niistä säännöistä, jotka koskevat rasvan, sokerin ja muiden ravintoaineiden merkitsemistä. Mutta siihen menee tovi, ennen kuin kaikki ovat yhtä mieltä siitä, miten tämä toteutettaisiin, ja me olemme kärsimättömiä – joten ajattelimme ottaa varaslähdön ja toteuttaa se itse. (No, emme ihan itse, vaan CarbonCloud-nimisen yhtiön kanssa. Kerromme siitä lisää myöhemmin.)

 

Öh… siis mikä hiilidioksidiekvivalentti?

Kaikki arvot ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), eli samalla mittayksiköllä, jota käyttävät myös YK:n ilmastosopimus (UNFCCC) ja Euroopan komissio. Mittayksikkö muuttaa eri kaasujen erilaiset vaikutukset vastaavaan määrään hiilidioksidia (CO2), joka tarvittaisiin luomaan sama kasvihuonevaikutus. Tuliko selväksi? Toisin sanoen, voit vertailla lentoa lihakönttiin tai villapuseroa lasilliseen kaurajuomaa (tai ehkä sittenkin asioita, joita on loogisempi vertailla, kuten kahta erilaista ateriaa tai lentomatka vs. junamatka).

… ja missä?

Mikäli et ole vielä huomannut, niin tiedoksi, että CO2-lukumme löytyvät pakkausten kääntöpuolelta tai joissain tapauksissa pienestä kuplasta kaurajuomatölkkiemme etupuolella. Kestää vielä muutaman kuukauden, että saamme kaikki luvut laskettua ja painettua tuotteisiimme, joten jos satut olemaan varhainen omaksuja -tyyppiä, kannattaa käydä tuotesivuillamme, jonne luvut päivitetään heti, kun ne saamme. Hyvä uutinen on se, että vuoden 2019 loppuun mennessä kaikkien lukujen pitäisi olla paikallaan

Climate footprint magnifying glass

 

Hei ruokateollisuus! Näytä meille lukusi.

Ainoa ongelma näihin kaikkiin lukuihin liittyen on se, että niin kauan, kun ei ole mitään, mihin niitä verrata, eivät ne oikeastaan kerro mitään. Onko 0,38 CO2e esimerkiksi todella hyvä vai järkyttävän kamala vai jotakin siltä väliltä? Ratkaisu on luonnollisesti se, että yhä useampi ruokateollisuudessa löisi omat lukunsa pöytään – tai mieluiten suoraan pakkauksiinsa. Joten ota ihmeessä yhteyttä niihin ruokatuottajiin, joihin haluaisit meitä verrata, ja pyydä mitä kohteliaimmin heitä näyttämään meille lukunsa. Syytä vaikka tätä päällekäyvää tekstinpätkää, jos siitä on yhtään apua. 

Ja niitä lukuja odotellessa haluat ehkä tutustua ”One Planet Plate” -verkkosivustoon, jonka Ruotsin WWF kehitti yhdessä tutkijoiden kanssa. Siitä saa jonkinlaisen käsityksen siitä, millaiset luvut ovat kohtuullisia. Heidän teoriansa mukaan ympäristöä säästävän viikkomenun raja on 11 kg CO2e:tä per henkilö, mikä tarkoittaa noin 0,5 kg CO2e:tä per ateria.

cheese chicken pork beef illustration

 

Miten laskimme tuotteidemme ilmastovaikutuksen? 

Ensinnäkin, emme tehneet laskutoimituksia itse, vaan ne teki yritys nimeltä CarbonCloud. Tätä seikkaa on tärkeä korostaa. CarbonCloudin malli perustuu 20 vuoden tutkimustyöhön ja sitä on tarkasteltu lukuisissa tieteellisissä julkaisuissa. Swedish Environmental Protection Agency on käyttänyt sitä, ja sitä käyttävät kansainvälisen yhteistyönsä perustana esimerkiksi Princetonin yliopisto ja Potsdam Institute for Climate Impact Research (PIK). Ja sitten kohtaan ”miten”. Eli CarbonCloudin laskutoimitukset perustuvat analyysiin tuotteen ”elämän” eri portaista – meidän tapauksessamme maatilalta kauppaan. Tämän tyyppisissä elinkaarianalyyseissa et näe ainoastaan sitä, kuinka paljon kasvihuonepäästöjä tuote kokonaisuudessaan aiheuttaa, vaan myös sen, mitkä portaat näitä päästöjä eniten aiheuttavat. Ja aika usein käy niin, että suurimmat syylliset ovatkin aivan muita kuin ehkä oletamme.

Jos tarkastelet lähemmin eri portaita, huomaat, että suurin ilmastovaikutus ei synny kuljetuksesta eikä pakkausvaiheesta, vaan lähes aina se löytyy ”maatilaportaasta” – eli itse raaka-aineen tuotantovaiheesta. Alla olevasta kuvasta näet, kuinka paljon CO2e:tä kaurajuomamme tuotantovaiheen kussakin eri portaassa syntyy verrattuna lehmänmaitoon.

graf eng

Tällä hetkellä eläinperäiset tuotteet aiheuttavat yli puolet (60 %) maailman ruokapäästöistä, tuottaen kuitenkin vain 18 % kaloreista.* Tämä on selkeästi varojen tuhlausta, ja yksi syy sille, että käytännössä kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että meidän ihmisten tulee syödä enemmän kasvipohjaista, mikäli haluamme selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista.

 

Mitä kaurajuoman lukuihin on laskettu mukaan?

  • Maatila: Päästöt, jotka liittyvät kauran ja rapsiöljyn tuottamiseen (jotka yhdessä veden kanssa muodostavat 99 % kaurajuoman painosta). Monen muun asian lisäksi tähän sisältyvät tuotannosta ja traktoreiden ja muiden koneiden polttoaineiden ja sähkön käytöstä aiheutuvat N2O-päästöt (dityppioksidi). Lannoitteisiin liittyvät päästöt on myös laskettu mukaan.
  • Tehdas: Myllyissä ja kaurapohjan ja kaurajuomien tuotannossa aiheutuva lämmitys ja sähkönkulutus. Uusiutuvien energialähteiden osuus on suuri, jonka ansiosta luvut ovat alhaisia.
  • Pakkaus: Pakkausmateriaalien ja pakkausten valmistamiseen ja kuljettamiseen liittyvät päästöt.
  • Kuljetus: Kauran ja rapsin kuljettaminen pelloilta myllyyn ja tehtaaseen (rapsiöljyn tuotanto), ja sitten tehtaaseen kaurapohjan valmistamista varten. Kaurapohjan kuljetus kaurajuoman tuotantolaitokseen. Valmiin kaurajuoman kuljettaminen eri markkinoille. Laskutoimituksissa on huomioitu, että tietyt kuljetukset ovat kylmäkuljetuksia.

 

Metodeihin liittyvät tarkemmat raportit löydät kaurajuomaan liittyen täältä ja lehmänmaitoon liittyen täältä.

 

Mitä ei ole laskettu mukaan – ja miksi ei?

No, johonkin on vedettävä raja. Laitteiden/koneiden ja rakennusten valmistusta ei ole laskettu mukaan, eikä myöskään henkilökunnan kulkemista työpaikalle ja takaisin, eikä myöskään yleisiä liiketoimintaan liittyviä toimintoja kuten tutkimusta, tuotekehitystä, myyntiä ja markkinointia. Emme laskeneet näitä, koska kasvihuonepäästöjen arvioidaan näiden toimintojen kohdalla olevan kovin pieniä kokonaispäästöihin verrattuna, joten ne voidaan periaatteessa jättää huomiotta.

 

Entä tuotteen elämä kaupan jälkeen? 

Laskutoimituksissa on huomioitu eri portaat maatilalta kauppaan. Ja tiedämme, mitä nyt ajattelet. ”Hei, eihän se kata koko tuotteen elämää!” Totta, mutta se, mitä tuotteelle tapahtuu kaupan portaan jälkeen on aika vaikeasti hahmotettavissa, koska me emme sitä tiedä – esimerkiksi, millä ja kuinka kauas kuluttaja tuotteen kuljettaa, tai kierrätetäänkö pakkaus ja jos, niin miten. Eli mitä tulee tuotteen ilmastovaikutukseen kaupan jälkeisessä elämässä, se on sinusta itsestäsi kiinni! (Eikö tälle päällekäyvälle tekstinpätkälle näy vieläkään loppua?)

 

Okei, nyt voimme siis istahtaa ja rentoutua?

No emme. Emme todellakaan. Vaikka tuotteemme ovatkin ilmastoystävällisempiä kuin monet muut vastaavat, haluamme niiden olevan jopa vielä parempia. Ja juuri sen eteen teemme töitä joka päivä! Joten jos sinulla on ylimääräistä vapaa-aikaa, ja haluat tulla ekspertiksi työskentelytavoistamme (ja tämän hetken tilanteesta), meillä on kestävän kehityksen raportti sivustollamme sinua odottamassa. Ei muuta kuin klikkaamaan! Nauti!

 

*Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers: J. Poore1 and T. Nemecek (2018)